Blåvatnetin jälkeen matkamme jatkui kohti Finnmarkin läänissä sijaitsevaa Altaa, jossa yövyimme Alta Strand Camping -leirintäalueella. Oli ihanaa päästä lämpimään, yksityiseen suihkuun auringossa tiristetyn päivän ja jäätikköjärvessä pulikoimisen jälkeen. Seuraavana päivänä jatkoimme taas matkaa yhä pohjoisemmaksi, aina Nordkappiin asti.

Nordkapp, eli pohjoisin Manner-Euroopan maanteitse saavutettavissa oleva paikka, sijaitsee Nordkappin kunnassa Finnmarkin alueella. Nordkappiin pääsee ajamaan perille asti tietä pitkin, sillä Magerøyan saarelle, jonka pohjoiskärjessä Nordkapp sijaitsee, pääsee ajamaan 6870 metriä pitkän tunnelin kautta. Rantatie Nordkappiin on upea ja merimaisemia Porsanginvuonolle tuijottelisi loputtomiin.


Ilmaista parkkitilaa Nordkappista löytyi rutkasti, joten siitä ei tarvitse murehtia. Sen sijaan Nordkapphalliin on sisäänpääsymaksu. Hallista löytyy näyttelyitä, matkamuistomyymälä, kahvilat ja fasiliteetit, joten Nordkappissa edes kahville ei pääse maksamatta hallin sisäänpääsymaksua. Lisätietoa palveluista ja hinnoista kannattaa lukea Nordkappin nettisivuilta. Me emme tällä kertaa käyneet Nordkapphallissa, vaan kävimme vain tuijottelemassa tyhjälle Pohjoiselle jäämerelle hetken aikaa ja otimme kuvia ikonisen maapallopatsaan edessä. Sinne pääsee kyllä kulkemaan vapaasti maksamatta sisäänpääsymaksua ja upea maisema on sentään ilmainen. Tytär innostui esittelemään kameralle kaikki osaamansa voimisteluliikkeet, joten kameraan tallentuneissa valokuvissa on muistoja kerrakseen.



Tämän jälkeen lähdimme etsimään lähettyviltä meille sopivaa telttapaikkaa seuraavaksi yöksi, ja täydellinen paikka löytyikin ajettuamme hetken matkaa Nordkappista takaisin päin Veidnesslettan pysähdyspaikalta. P-paikalta kauniiden maisemien lisäksi löytyy myös hyvin ylläpidetyt wc-tilat, joten leiriytyminen porojen seuraksi oli varsin mukavaa. Saatiin nauttia aurinkoisesta säästä, mukaan pakatuista herkuista ja tietysti rannan tuntumassa Alisa kävi jälleen ihastelemassa simpukoita ennen kuin painettiin pää jälleen tyynyyn ja ruvettiin unille.



Jätä kommentti Silfarin kanjonilla pulahdus raikkaaseen veteen – Polkuja Peruuta vastaus