Polkuja

Seuraavaksi matkamme pohjoisesta Suomesta jatkui Norjan puolelle ja suuntamme oli kohti Varangin niemimaata ja siellä sijaitsevaa Vardøn kaupunkia (suom. Vuoreija). Vardøn kuntakeskus sijaitsee Vardøyan saarella, jonne pääsee helposti ajamaan mantereelta merenalaista tunnelia pitkin.

Hornøyan saarella vierailu oli syymme saapua Vardøyan saarelle, mutta saarella on myös muutakin nähtävää, mitä voi ajan kuluksi käydä katsomassa. Me kävimme kiertelemässä ja katselemassa museona toimivaa tähdenmuotoista Vardøhusin linnoitusta sekä Steilnesetin noitavainojen muistomerkkiä, jossa palaa ikuinen tuli. Muistomerkki on rakennettu Finnmarkissa 1600-luvulla noituudesta kuolemaan tuomittujen ihmisten muistoksi. Noituudesta epäillyt saatiin mm kiduttamalla tunnustamaan noituutensa, jonka jälkeen heidät poltettiin roviolla. Myös joitakin oli tuomittu noituudesta sen perusteella, pystyikö ihminen kellumaan vedessä vai upposiko hän.

Mutta nyt kohti iloisempia aiheita eli Hornøyaa. Aivan Vardøyan saaren vieressä noin kilometrin päässä sijaitsee Hornøyan pieni lintusaari, mikä on samalla Norjan itäisin piste. Hornøya oli meidän reissumme seuraava kohde ja sinne pääsee Vardøn satamasta kesäaikaan helposti veneellä. Venematka kestää vain kymmenisen minuuttia ja vene kulkee sataman ja Hornøyan saaren väliä päivän aikana useita kertoja. Menopaluu-lippu ostetaan sataman turisti-infona toimivasta myymälästä ennen veneeseen menoa. Liput ovat tyyriit, joten siihen kannattaa varautua henkisesti ennen lippuluukulle menoa, tai muuten saattaa hämmästyä pyydettyä hintaa niin, että auki loksahtanutta leukaansa saa keräillä myymälän lattialta. Aikuisten lippu maksoi 630 NOK ja alle 16v lippu 315 NOK, mikä vastasi yhteensä euroissa yli 130 euron hintaa. Jos yhtään helpottaa, niin onneksi lippu ostetaan vain yhteen kertaan eli sama lippu sisältää myös paluumatkan Hornøyan saarelta.

Hornøyan saari on muotojensa ja maastonsa puolesta ihanteellinen lintujen pesimäsaari ja erilaiset vesi- ja merilinnut sekä kahlaajat ovatkin löytäneet saaresta itselleen kotipaikan, sillä siellä asustaa vuosittain yli 80 000 lintua. Saari on tunnettu myös lunnisaarena, sillä siellä pesii jopa 7500 lunniparia. Lunni onkin klovnimaisen ulkonäkönsä ansiosta helppo tunnistaa. Ei liene yllätys, että saari on luonnonsuojelualuetta, joten siellä kulkua on rajoitettu; kulkea saa vain merkityillä alueilla ja poluilla, mutta vastauksena kysymykseen, näkeekö saarella lintuja, niin kyllä aivan varmasti näkee. Siltä ei voi välttyä.

Hornøya sijaitsee Barentsinmeren kalaisien vesien äärellä ja saaren huipulla sijaitsee majakka, joka ohjaa öisiä merenkulkijoita. Vene vie saaren laituriin ja edessä kohoaa massiivinen lintuvuori. Ennen kuin on kerennyt jalallaankaan astumaan saaren maaperälle, on varmasti nähnyt jo kymmeniätuhansia lintuja. Sekä kuullut ne. Lintumassoista lähtee korvia huumaava ääni. Lintuja on lintuvuoren seinämillä kallion koloissa ja kielekkeillä vieri vieressä tuhansia. Samoin vedessä saaren lähistöllä ui tuhansia lintuja. Matkalla kallioille tai sieltä vesien äärelle kalansaalista nappaamaan kulkee satoja lintuja jatkuvasti ristiin rastiin, joten ne lentävät kulkijan yläpuolella ja ympärillä, niin ettei heti oikein edes tiedä, mihin suuntaan katsoisi tai mihin katseensa kiinnittäisi.

Laiturilta lähtee polku, jota seurailemalla kiertää saaren ympäri aina ylös majakalle saakka. Matkan varrella näkee monenlaisia lintuja, kuten etelän- ja pohjankiisloja, meri- ja karimetsoja sekä myös niitä ihastuttavia lunneja.

Minä en todellakaan ole mikään ornitologi tai edes lintuharrastaja, ja lajitunnistukseni perustui pitkälti Googlen tietämykseen, mutta saaren lintulajeista monet ovat vähän omannäköisiään ja helposti toisistaan mielestäni erotettavissa, joten eri lajien bongailu ja tunnistaminen (tai tunnistamisyritykset) oli hauskaa puuhaa.

Majakalta on hyvät näkymät moneen suuntaan ja sieltä onkin hyvät spotit bongata erilaisia lintuja. Myös lunnien laajat pesimäalueet löytyvät majakan lähistöltä ja niitä pääsee katselemaan ihan lähietäisyydeltä. Saarella pesii myös merikotkia ja majakan korkealta kalliolta oli upeaa seurata ylhäältä päin merikotkien rauhallisen kuninkaallista lentoa. Hyvällä tuurilla merelle katsellessa voisi nähdä myös valaita. Tällä kertaa valaiden osalta onni ei meitä suosinut, mutta muuten saimme kyllä ihastella upeaa eläimistöä Hornøyan saarella ja aivan huomaamatta siellä kuluikin useampi tunti aikaa.

Saarella ei ole mitään kauppaa tai kioskia, joten välipalaa, vaikkapa välipala- tai energiapatukoita, sinne on hyvä varata matkaan mukaan, jottei nälän vuoksi ainakaan tarvitse kesken vierailun palata takaisin Vardøyan saarelle. Hornøyassa ei myöskään ole päiväkävijälle minkäänlaisia wc-tiloja, joten nyt jos koskaan kannattaa hoitaa ne lähtöpissit huolella jo Vardøn satamassa.