Hornøyan lintusaarella vierailun jälkeen matkamme kesällä 2024 jatkui taas, mutta pysyimme vielä kuitenkin Varangin niemimaan alueella, joskin nyt matkattiin aivan toiselle puolen niemimaata. Vardøsta Hamninbergin autiokylään vievää rantatietä on kutsuttu yhdeksi kauneimmista teistä Pohjois-Norjassa. Kylä ei ole ympärivuotisesti asuttu, mutta rakennukset ovat hoidettuja ja ylläpidettyjä kesäasumuksina. Meidän Vardøn vierailumme aikaan alueella oli kuitenkin sakea merisumu, minkä vuoksi maisemat eivät meille olisi näyttäytyneet sellaisina kuin ne olisi tarkoitettu nähtäväksi. Niinpä me skippasimme Hamninbergin rantatien ja ajoimme Varangin niemimaan läntiselle puolelle kohti Berlevågin pittoreskiä kalastajakylää.
Myös Berlevågiin vievää tietä on kutsuttu Norjan kauneimmaksi ajoreitiksi ja sitä en kyllä ihmettele yhtään. Maisemat olivat niin häikäisevän upeat, että minä en älynnyt napata ajomatkalta yhden ainutta valokuvaa, vaan tuijotin upeaa maisemaa haltioituneena. Merta, vuoria, korkeuseroja, pohjoisen jylhiä karuja maisemia ja hieman vehreyttäkin ja tällä reitillä näkyi myös paljon poroja. Mutta koska unohdin kuvata maisemat, niin totean hauskalle vitsilleni itsekseni naureskellen, että saat mennä itse ihastelemaan nämä maisemat paikan päälle livenä, mikäli mielit.
Hieman ennen Berlevågin kylää kohoaa merenrannassa ylväs Kjølnesin majakka. Alun perin meillä oli tarkoitus majoittua majakan lähistölle telttaan ja kuvailla valokuvia majakan ympäristössä. Päästyämme majakalle jaloittelimme hetken ja Alisa kävi katselemassa simpukoita rannalla aaltojen kuohuessa rantakivikkoon. Sää oli kuitenkin niin järjettömän tuulinen, että en ollut aivan varma, pysyisikö niissä tuulilukemissa telttamme edes maassa kiinni. Joskus majakalla on ollut mahdollisuus myös majoittua, mutta tällä hetkellä siellä ei ollut majoitustoimintaa tai mitään muutakaan matkailutoimintaa.
Niinpä jatkoimme matkaa Berlevågin kylään, jonka leirintäalueelle majoituimme. Samalla pääsimme myös leirintäalueen huoltorakennukseen valmistamaan ruokaa ja käymään lämpimässä suihkussa. Leirintäalueen hinnat olivat todella kohtuulliset, joten tämä oli oikein hyvä ratkaisu. Ennen yöunia tuulikin asettui ja yöstä tulikin aika rauhallinen ja tyyni.
Pohjoisen Norjan rannikkoa mukaillen risteilee yli toista kymmentä risteilyalusta, jotka kulkevat Hurtigruteniksi nimettyä risteilyreittiä Bergenin ja Kirkkoniemen välillä. Hurtigrutenin satamia on yli 30, joissa risteilyalukset pysähtyvät. Myös Berlevågin satama kuuluu risteilyreitin pysähdyspaikkoihin ja Berlevågissa oleilumme aikana yksi laiva satamaan pysähtyikin. Me emme laivassa tällä kertaa käyneet, mutta ilmeisesti laivoihin on mahdollista päästä myös vain satamassa olon ajaksi shoppailureissulle ennen kuin laiva jatkaa matkaa taas seuraavaa satamaa kohti, vaikka ei risteilylle olisikaan menossa.
Seuraavana päivänä sää oli rauhallisempi ja aurinkoinen, joten kävimme vielä uudestaan Kjølnesin majakalla ihastelemassa maisemia ja napsimassa kuvia. Olisi ollut kiva myös saada valokuva upeasta, uljaasta merikotkasta, joka liiteli ohitsemme kohti majakkaniemen kärkeä, missä sillä varmastikin oli pesä. Kamera oli Larilla ja hänelle hihkaisin kotkan nähtyäni, että ottaisi kuvan, mutta siinä ajassa kun Lari alkoi miettimään, että mitenkä sitä kameraa säädetäänkään, kotka oli kerennyt jo lentämään näköpiiristämme. Kuva jäi siis haaveeksi, mutta ainakin omiin muistilokeroihin jäi talteen upea näkymä maisemasta jäämerelle ja valtavasta kotkasta, joka leveine siipivälineen liiteli ohitse.
Polkuja 
Jätä kommentti