Polkuja

Menimme puolisoni kanssa naimisiin 09/2013 ja saimme häälahjaksi kahden viikon all inclusive –matkan valitsemassamme kohteessa. Tämä lahja oli todellakin kaikkien toiveidemme täyttymys ja sitä ajattelinkin muistella seuraavaksi, kun seuraavaan lomaan on vielä hivenen aikaa. Toivottavasti sinäkin saat matkakertomuksestani vinkkejä omaan lomasuunnitteluusi.

Lomakohteen valitseminen on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista onnistuneen loman kannalta. Kun lähden puolisoni kanssa reissuun, niin ensimmäisenä keskustelemme aina läpi molempien toiveet lomaa ajatellen. Onko jo valmiiksi joitakin lomakohteita, joihin haluaisimme matkustaa? Mitä haluamme lomalla tehdä? Millaista ruokaa haluamme syödä? Onko tarkoitus juhlia, ottaa aurinkoa vai shoppailla? Kaikki toiveet luetellaan molemmin puolin läpi ja sen jälkeen vielä mietitään millainen lomabudjetti on sillä kertaa saatu säästettyä. Kun molempien toiveet on kuultu, niin alamme valitsemaan yhteistuumin molempia miellyttävää kohdetta ja hotellia, joka vielä kaiken lisäksi sopisi suunniteltuun matkabudjettiinkin. Häämatkakohteeksemme valikoitui Meksiko sen ilmaston, ruuan ja loputtomien aktiviteettien vuoksi. Lisäksi halusimme rantaloman, jossa olisi kuitenkin hyvät shoppailumahdollisuudet. Meksikon Maya Riviera tarjosi tällaiseen lomaan täydelliset puitteet. Hotelliksi valikoitui monien hyvien vaihtoehtojen joukosta Riu Palace las Americas.

Matka Jyväskylästä Cancuniin on tuskallisen pitkä, kun jo pelkästään lento kesti sen 12 tuntia suuntaansa. Jokainen autossa, lentokentällä, lentokoneessa ja bussissa kulutettu minuutti oli kuitenkin odottamisen arvoinen. Meksiko oli aivan ihana lomakohde. Matkustimme Cancuniin tammikuun loppupuolella 2014. Hotellissa palvelu oli todella korkeatasoista ja ystävällisen henkilökunnan sekä kaiken kattavan all inclusiven ansiosta tunsimme olomme koko kahden viikon ajan lähes kuninkaallisiksi. Suosittelen tippaamaan pienillä euron parin suuruisilla summilla hotellin henkilökuntaa ja vertaansa vailla oleva luksusloma on kyllä hotellin ja henkilökunnan puolesta taattu. Hyvänä esimerkkinä tästä on eräs päivä, kun saavuimme keskipäivän jälkeen shoppailukierrokselta hotellille ja menimme altaalle ottamaan aurinkoa, niin allaspoika oli varannut täydeltä allasalueelta meille parhaat paikat altaan reunalta, koska olimme edellisenä päivänä jättäneet hänelle parin euron suuruisen tipin.

Retket

Teimme monta retkeä kahden viikon aikana erinäisiin kohteisiin. Matkatoimistoilla on runsas valikoima erilaisia retkiä, mutta hyvänä vaihtoehtona voin suositella myös retkien ostamista vasta paikan päällä paikallisilta myyjiltä, joita kyllä ostosalueilla riittää joka nurkalle. Monien retkimyyjien tyyli on hyvinkin painostava, mutta retkiäkin ostaessa parilla niksillä voi erottaa jyvät akanoista. Itse kuuntelimme parin retkimyyjän myyntipuheet ensimmäisenä lomapäivänä shoppailujen ohessa, mutta nuo myyjien retket eivät innostaneet, koska myyntityyli oli paljolti se, että ”Paras tarjous vain sinulle vain tänään! Osta kaikki retkesi meiltä, myyn sinulle mummonikin!”. Sitten törmäsimme Rubeniin, jolla oli pieni myyntikoju hotellialueen ostosalueella Senor Frogs –liikettä vastapäätä pienen Surf and turf-ravintolan kupeessa. Rubenin myyntityyli poikkesi huomattavasti muista aiemmin tapaamistamme myyjistä. Ruben kertoi meille kaikessa rauhassa, että hän esittelee vaihtoehtoja eri retkistä toiveidemme ja kiinnostuksen kohteidemme mukaan ja että hinnat ovat voimassa koko lomamme ajan. Hän kehotti meitä kokeilemaan yhtä retkeä hänen valikoimistaan ja jos tykkäisimme niin tulisimme sen retken jälkeen suunnittelemaan loppulomaamme uudelleen. Ensimmäinen retki oli upea ikimuistoinen retki Chichén Itzáan ja Ik kil-cenotelle. Seuraavana päivänä palasimme Rubenin kojulle ja teimme kaupat myös Isla Mujeresin ja Xcaretin retkistä sekä nousuvarjoilusta. Kaikille retkille bussi nouti meidät suoraan hotellin edestä ja käytettävä kieli retkillä oli englanti. Ystävystyimme Rubenin kanssa niin hyvin, että lähdimmepä vielä yhdelle retkelle Rubenin itsensä kanssa keskelle viidakkoa ja loman jälkeenkin olemme vaihtaneet Rubenin kanssa kuulumisia facebookissakin.

Chichén Itzá ja Ik kil

Chichén Itzáan (tai kuten oppaamme sanoi Chicken pizzaan) matka on aika pitkä ja bussissa saa istua useamman tunnin. Menomatkalla pysähdyimme lounaalle pieneen mayakylään, jossa paikallinen mayashamaani karkotti loitsuin meistä pahat henget ja toivotti erilaisin rituaalein meille pitkää ikää, terveyttä ja onnellisuutta, vaimolle toki myös kauneutta. Pitkä bussimatka oli kyllä istumisen arvoinen, koska historialliset rakennelmat perillä olivat ikimuistoisia. Opas kertoi raunioilla mm. vanhasta pelistä, Pok-ta-pokista. Peliareena on edelleen olemassa aivan Chichén Itzán tunnetuimman pyramidin vieressä. Kaksi joukkuetta pelasivat pok-ta-pokissa toisiaan vastaan. Korkealla kivimuurissa molemmin puolin peliareenaa oli kivestä tehdyt rinkulat, joiden läpi joukkueen piti saada lentämään kumista tehty pelipallo. Palloon sai koskea vain lantiolla. Voittajajoukkueen kapteeni mestattiin ja mestatun kapteenin pää haudattiin läheiseen muuriin, koska ihmiset tuohon aikaan uskoivat, että kapteenista tulee heille uusi jumala. Ihan heti en kyllä itse lähtisi osallistumaan tuohon peliin 😀

Ik kil taas on valtavan kokoinen cenote, jossa pysähdyimme uimaan paluumatkalla. Yucatanin niemimaalla kulkee maanalainen jokiverkosto ja aina aika-ajoin joki on noussut maan pinnalle tai luolaan muodostaen cenoten eli ikään kuin pienen lammen. Cenotet voivat olla kokonaan maan alla esimerkiksi luolassa tai maan päällä muistuttaen enemmän perinteistä lampea. Cenoteissa vesi on aika lämmintä ja hyvin mineraalipitoista. Yucatanin niemimaalla cenoteja on arviolta jopa 6000, mutta läheskään kaikkia ei ole vielä edes löydetty.

Xcaret

Päivämme Xcaretissa oli myös vertaansa vailla. Upeassa luonnonpuistossa näimme monia eläimiä, kuten papukaijoja, flamingoja, pesukarhuja, tapiireja, puumia sekä monia muita. Kävimme uimassa maanalaisessa joessa, jossa uitiin välillä pimeissä luolastoissa ja valoisemmilla alueilla sukeltaessa näimme paljon erilaisia värikkäitä trooppisia kaloja. Xcaretissa söimme myös mahtavan lounaan buffetissa, jossa ruokia oli vaikka millä mitalla jokaiseen makuun. Oli suolaista ja makeaa, kylmää ja lämmintä, lihaa, kalaa, salaatteja jne. Xcaretissa on myös vaikka millä mitalla erilaisia aktiviteetteja saatavilla. Me päätimme käydä häämatkamme kunniaksi pariskunnalle tarkoitetussa hemmotteluhieronnassa Xpa:ssa luonnon helmassa veden solistessa vieressä. Todella romanttista ja rentouttavaa! Xcaret päivämme päättyi suureen iltashowhun, jossa oli yli 300 esiintyjää lavalla. Esityksessä käytiin läpi Meksikon ja Maya-kansan historiaa aikojen alusta tähän päivään saakka mielenkiintoisin performanssein ja näytelmin. Iltashow kruunasi päivän. Retken hintaan sisältyi siis kaikki muu paitsi tuo hieronta, josta maksoimme erikseen.

Isla Mujeres ja delfiinit

Isla Mujeresille matkustimme pienellä laivalla. Laivalta näkyi myös hienosti palatsimainen hotellimme, joka sijaitsi aivan meren rannalla. Isla Mujeresilla uimme delfiinien, haiden ja keihäsrauskujen kanssa ja nautimme runsaan lounaan buffetissa, joka sisältyi retken hintaan. Mikäli mielit uimaan delfiinien kanssa, niin kehotan panostamaan tähän retkeen hivenen enemmän rahallisesti. Perusretket delfiiniuinteihin irtoaa aika halvallakin, muutamalla kymmenellä dollarilla, mutta mikäli haluat kokemuksesta täydellisen ja hyvin vuorovaikutteisen delfiinien kanssa niin panosta vielä muutama kymppi lisää. Perusuinneissa yhtä ryhmää kohden on yksi delfiini, noin 15 minuuttia aikaa ja yhdessä ryhmässä on noin 20 muutakin sinun lisäksesi. Itse valikoimme Royal Swim -nimisen uintipaketin, jossa meidän kahden lisäksi oli kuusi muuta ihmistä, puoli tuntia aikaa ja kaksi delfiiniä, Simba ja Odysseia. Saimme touhuta delfiinien kanssa siis ajan kanssa kunnolla. Ja niille jotka eivät elävää delfiiniä ole koskaan päässeet koskettamaan niin kyllä, delfiini tuntuu ihoa vasten aivan märälle kumisaappaalle 😀 Tälle reissulle kannattaa varata rahaa myös valokuviin, koska ammattilainen kuvaa koko uinnin valokuviksi ja omat kuvasi voit ostaa cd:llä mukaasi. Minun ja Larin eli kahden ihmisen kuvat maksoivat yhteensä 1400 pesoa eli noin 80 euroa. Tyyristähän se on, mutta saapahan muistoksi todella laadukkaat kuvat hetkestä, joka on itse aivan mahdotonta kuvata. Meistä oli napsittu kuvia useita kymmeniä, joten kuva-albumeihin yms. saatiin kyllä paljon käyttökelpoista materiaalia ja resoluutio riittää vaikka isommankin taulun teettämiseen. Haiden ja keihäsrauskujen kanssa uimmekin sitten delfiiniuinnin jälkeen meressä sijainneessa altaassa snorkkelien kanssa. Olihan jännittävää sekin! Lopuksi reissasimme laivalla vielä Isla Mujeresin keskustaan shoppailemaan, jonka jälkeen palasimme laivalla takaisin hotellialueelle. Retkemme hintaan sisältyi kaikki muu paitsi ammattilaisen ottamat valokuvat.

Jungletrip

Matkamyyjämme Rubenin kanssa lähdimme retkelle viidakkoon ja päivästä tuli ratkiriemukas pomppuisesta menomatkasta huolimatta. Voin kertoa, että viidakkoon ei kulje tasaista asfaltilla päällystettyä moottoritietä vaan loppumatka on hyvin pomppuista perunapeltoa muistuttavaa hiekkatietä, joten kannattaa käydä vessassa ennen automatkan alkua. Itse sain tästä kyllä hyvän opetuksen, kun jouduin pidättelemään jalat ristissä 20 minuuttia töyssyisellä tiellä, huoltoasemia kun ei ole olemassakaan keskellä viidakkoa. Viidakkopäivämme aikana ajoimme siis viidakon poluilla mönkijöillä, laskimme köysiradalla ja kävimme uimassa parissa eri cenotessa, joista toinen oli avomallinen cenote ja toinen oli luolassa. Jos kanttia riitti niin luolaan ei tarvinnut mennä tikapuita pitkin vaan sai hypätä maan päältä pimeään luolaan noin metrin halkaisijaltaan olevasta reiästä. Itse en uskaltanut, koska pelkään korkeita paikkoja, mutta Lari hyppi minkä kerkesi. Pudotus oli noin kuutisen metriä. Avocenoteen oli hyppytelineet 10 ja 12 metrin korkuudelta. Meille suomalaisille 25 asteinen ilma ja vesi tammikuussa oli luksusta, mutta paikallisillehan se on talvi, joten eikös Ruben saanutkin sitten flunssan matkaansa tältä reissulta, kun oli kuulemma niin kylmä uida 😀

Nousuvarjoilu

Vaikka pelkäänkin korkeita paikkoja, sai Lari suostuteltua minut kokeilemaan nousuvarjoilua. Tämä aktiviteetti oli henkeäsalpaava moneltakin kannalta. Korkeuksiin nouseminen veneen perässä varjolla sai kyllä adrenaliinipiikin aikaiseksi tällaiselle maan matoselle, mutta ihan yhtä henkeäsalpaavat olivat näkymät yläilmoissa. Suosittelen! Itse lähtisin koska vain uudelleen. Samalla reissulla Lari sitten hivenen hurjapäisempänä kävi hyppäämässä myös benji-hypyn. Itse olin jänishousu enkä uskaltanut! 😀

Omatoimista matkailua ja liikkuminen Cancunissa

Omatoiminenkin matkailu onnistuu Cancunissa helposti hyvän bussiliikenteen ansiosta. Itse kävimme omin päin tutustumassa läheiseen Playa del Carmeniin sekä Tulumin raunioihin. Hotellialueelta Cancunin downtowniin kulkee busseja parin minuutin välein. Bussien käyttäminen on helppoa ja todella edullista. Downtowniin kulkee R1- ja R2-bussit. Keskustassa sijaitsee sitten paikallinen bussiasema, josta voi ostaa lipun helposti vaikka nyt sinne Playa del Carmeniin tai Tulumiin. Bussit olivat siistejä ja ilmastoituja ja matkustaminen niissä oli todella mukavaa.

Playa del Carmenin keskusta ja ostoskatu ovat aivan meren rannassa, jossa on myös yleinen uimaranta kera lukuisten rantakahviloiden. Playa del Carmen oli kokemisen arvoinen, mutta mielestäni Cancunissa oli paljon enemmän tekemistä ja nähtävää. Kaksi viikkoa Playa del Carmenissa voisi olla turhan pitkä aika, koska paikka vaikutti paljon pienemmältä ja tiiviimmältä kuin Cancun. Mutta se on vain minun mielipiteeni. Viihtyminenhän riippuu ihan omista matkailumieltymyksistä. Hintataso Playa del Carmenissa oli 1/3 tai jopa puolet kalliimpi kuin Cancunissa.

 

Tulumissa rauniot olivat myös näkemisen arvoisia, mutta vanhat rauniot näyttävät hyvinkin paljon samalta joka puolella Maya Rivieraa. Jos pitäisi valita vain yksi historiallinen kohde niin itse valitsisin Chichén Itzán, jossa on selvästi näyttävimmät ja suurimmat rauniot.

Taksilla on myös Cancunin keskustan alueella edullista matkustaa. Kannattaa kuitenkin käyttää vain virallisia takseja (valkoiset autot vihrein raidoin) ja matkan hinta kannattaa sopia kuskin kanssa ennen kuin hyppäät autoon kyytiin.

Ruoka

Kaikki tuntevat texmex-ruuan ja sitähän piisaa Cancunissa. Tacot ja fajitakset tulevat varmasti tutuiksi loman aikana. Meksikolainen ruoka on taivaallisen hyvää, mutta toivottavasti pidät korianterista, koska se on selkeästi paikallisessa ruuassa tärkeimmässä roolissa oleva yrtti. Meksikolainen ruoka ei itsessään ole kovin tulista. Ruokaansa jokainen voi muokata sopivan tuliseksi erilaisin tabascoin, chilikastikkein ja salsoin. Suosittelen maistelemaan rohkeasti kaikkea, ruoka on taivaallisen hyvää ja vie kielen mennessään.

Tutustuimme matkan aikana erääseen meksikolaiseen Obediin, joka tuli täksi vuodeksi Ranskaan vaihto-opiskelijaksi ja olemmekin menossa kesällä moikkaamaan Obedia Ranskan Vichyyn. Obed lupailikin kokata meille meksikolaisia herkkuja vierailumme aikana, koska meksikolaisesta ruuastahan ei voi koskaan saada kyllikseen. Siihen vain jää koukkuun!

Ihmiset

Meksikolaiset ihmiset ovat äärimmäisen iloista ja positiivista kansaa. Suosittelen tutustumaan mahdollisimman moneen paikalliseen ihmiseen ja vaihtamaan ajatuksia heidän kanssaan. Meksikolaiset ovat ystävällisiä ja hyvällä huumorilla varustettuja. Tosin heidän kanssaan asioidessasi muista, että ”Mexican minute” on vähintäänkin vartti ja aikataulujen kanssa ei todellakaan stressata ja ilmoitetut aikataulut ovat monesti vain suuntaa antavia. Meille suomalaisillehan esimerkiksi ”kohta” aikamääreenä tarkoittaa yleensä lyhyttä aikaa, esim. 5 minuuttia tai vartti. Meksikolaiselle kohta voi tarkoittaa hyvinkin sitä, että asia on ajankohtainen saman päivän aikana. Aikamääre ei siis todellakaan tarkoita sitä, että asia tapahtuisin välttämättä pian.

Yöelämä

Cancunissa on hyvin rikas ja monipuolinen yöelämä ja valinnanvaraa riittää vaikka millä mitalla pikkuisista tavernoista ja pubeista massiivisiin klubeihin. Itse kävimme istumassa iltaa muutamassa pienessä tavernassa sekä kreisibailaamassa valtavassa The Cityssa. Tavernoissa parin euron suuruisella tipillä saat mariachit viihdyttämään pöytäseuruettasi. Tällöin kyllä tunnelma on todella meksikolainen, suosittelen kokeilemaan ja toivomaan heiltä meksikolaista lempikappalettasi. Tykkäät varmasti.

Ostokset

Cancunissa voit ostaa melkeinpä mitä vain. Hintataso on selvästi Suomen hintoja alhaisempi. Kojuista voit ostaa perinteiset matkamuistot, t-paidat, shortsit ja rantakassit. Cancunista löytyy myös monia suuria ostoskeskuksia mistä löydät aitoja tuotteita myyvät liikkeet ja tällöinkin tuotteet lähtevät huomattavasti edullisemmin kuin Suomen vastaavissa putiikeissa. Meksikossa varsinkin kojuissa kannattaa tinkiä! Voit helposti saada puoletkin hinnasta pois. Aitoja tuotteita myyvissä liikkeissä vastaavaa tinkimiskulttuuria ei ole vaan tuotteen hinta on se mikä hintalapussa on ilmoitettu. Itsehän shoppasin matkalta vain vaivaiset 17 kiloa tavaraa. Oli vaatteita, kenkiä, laukkuja, matkamuistoja, koruja, tuliaisia ja vaikka mitä. Hopea oli jonkin verran halvempaa kuin Suomessa, mutta hopeakoruja ostaessasi olethan tarkkana, että maksat leimatusta hopeasta, koska tarjolla on paljon myös hopeoituja koruja, jotka eivät olekaan maksamasi hopean arvoisia. Reissulle kannattaa varata pesoja vaikka monessa paikassa voikin maksaa myös dollareilla. Itse huomasin reissun aikana, että dollareina ilmoitetut hinnat olivat yleensä hivenen kalliimpia kuin pesoissa ilmoitetut hinnat. Dollarit eivät kuitenkaan ihan joka paikkaan käy. Esim kolikoilla toimivat yleiset vessat kelpuuttivat vain pesoja.

Meille Larin kanssa jäi todella kova kaipuu takaisin Meksikoon, joten eiköhän me jossakin vaiheessa elämää sinnekin päin suunnata vielä uudelleen. Voin suositella lämpimästi aivan kaikille.