Polkuja

Matkailu tuo elämään loputtomasti uusia kokemuksia ja elämyksiä sekä avartaa maailmankatsomusta, kasvattaa suvaitsevuutta, lisää ymmärrystä ja ennen kaikkea opettaa itsestämme itsellemme aivan uusia puolia, piilotettuja kykyjä sekä nostaa esille taitoja, joita emme tienneet olevan olemassakaan. Kaiken muun positiivisen lisäksi matkailu voi tuoda elämään myös uusia ihmissuhteita, kuten ystäviä ja joillekin jopa puolison.

Minun paras vinkkini ulkomailla matkustamiseen onkin pitää mieli avoimena ja uteliaana sekä vetää asteen verran sosiaalisempi vaihde silmään kuin mihin kotikonnuilla on tottunut. Reissatessa voi nimittäin löytää elämäänsä elinikäisiä ystäviä aivan yllättäen ja mistä vain. Reippaasti kun vain alkaa juttelemaan ja antaa rennon loma-minän hurmata uudet tuttavuudet. Meillä häämatkaltamme Meksikosta jäi elämäämme tärkeimpinä asioina kolme todella hyvää ystävää ja tässäpä tarinat miten heihin tutustuimme.

Ensimmäisenä iltana ennen yöunille painumista istuimme aika väsyneinä pitkän lennon jäljiltä ja töttöröönä allasalueen vieressä sijaitsevassa ulkoilmabaarissa. Ajattelimme vielä nautiskella drinkit lämpimästä, vienosta merituulesta nauttien. Yhtäkkiä vieressä nuori, meksikolainen, mukavan näköinen mies kyseli tulta, jotta voisi sytyttää tupakan. Kysyjä oli Obed ja tuosta kysymyksestä lähti rönsyilevä keskustelu ja niiden muutaman päivän aikana, kun majoituimme tuossa hotellissa samaan aikaan, ennätimme käymään yhdessä illallisella, ottamaan aurinkoa, istumaan iltaa paikallisessa kuppilassa ja höpöttämään tietysti tuntitolkulla. Meistä tuli ystävät ja haikein mielin hyvästelimme, kun tiemme taas erosivat vain muutama päivä ensikohtaamisemme jälkeen. Obed oli kuitenkin vuonna 2015 Ranskassa opiskelijavaihdossa ja Obedia kävimmekin Vichyssä moikkaamassa. Obedin kanssa olemme tasaisin väliajoin edelleen yhteyksissä ja kuumeisesti odotamme, kun seuraavan kerran taas näemme.

Ensimmäinen päivämme hotellin allasalueella tutustutti meidät puolestaan Alianiin, joka teki tuolloin rankkaa työtä hotellin viihdyttäjäporukassa aamusta iltaan. Juttelimme viihdyttäjäryhmän kaikkien jäsenten kanssa lomamme aikana paljon ja kaikki olivat aivan huipputyyppejä, täynnä positiivista energiaa ja kuplivaa elämäniloa, vaikka heidän päivittäinen työaikansa oli aivan päätön ja viikossa heillä oli vain yksi vapaapäivä. Alianin kanssa jotenkin hassusti kuitenkin ystävystyimme ja Alianin vapaapäivänä päädyimme viettämään hauskaa iltaa Alianin asunnolle Alianin ja hänen ystäviensä kanssa. Tunsimme olomme todella tervetulleiksi hänen kotonaan ja nyt, kun meillä seuraava Meksikon matka siintää jo tulevaisuudessa, joskin vielä hieman kaukana, niin Alian ilmoitti meille ensimmäisenä, että myös hänen luotaan löytyy meille Bed & Breakfast -majoitus ja kun kohtaamme taas monen vuoden jälkeen, niin porukalla lähdemme ehdottomasti merelle kalareissulle ja sitten kokkaamme saaliista porukalla herkullisen kala-aterian kera itsetehdyn salsan ja guacamolen. Voitte siis hyvinkin päätellä, että Alianinkin kanssa olemme edelleen yhteyksissä ja ystävyys kantaa välimatkasta huolimatta.

Kolmas ystävämme, Ruben, oli retkimyyjämme. Ensimmäisenä päivänä Meksikossa lähdimme kiertelemään lähikaupoille ja katselemaan, että mihinkä lentokone onkaan meidät kuljettanut ja mitä täältä Cancunin hotellialueelta oikein löytyy. Retkimyyjiä oli pilvin pimein ja heillä kaikilla oli ”Best price only for you only today!”-fraasi ahkerassa käytössä. Tuohon syöttiin ei nämä pikkukalat suuressa maailmassa tarttuneet. Olimme juuri lähdössä takaisin hotellille lepäilemään altaalle ja nauttimaan auringonotosta, kun pienestä kojusta Surf & Turf-ravintolan kupeesta eteemme asteli iloinen ja maailman positiivisinta energiaa hehkuva, hymyilevä Ruben. Ruben ei ollut kuten muut retkimyyjät. Hän ei luvannut kuuta taivaalta eikä käyttänyt loppuun kuluneita myyntifraaseja. Hän kysyi meiltä, mitä haluamme lomamme aikana tehdä. Me unelmoimme hetken ja kaikkien hulluimpienkin ajatusten seasta Ruben poimi meille juuri ne nähtävyydet ja elämykset nenämme eteen, mitkä sopivat meille, esitteli ne ja kertoi hinnat. Esimerkiksi haaveemme delfiinien kanssa uimisesta Ruben toteutti, mutta hän sanoi samantien, että hän ei myy halvinta retkeä, vaan parhaan edulliseen hintaan. Ja niin hän teki ja olemme todella iloisia tästä. Me nimittäin pääsimme puoleksi tunniksi todella uimaan ja pulikoimaan delfiinien kanssa, kun halvin retki olisi ollut kymmenen minuutin hetki kahdenkymmenen muun turistin kanssa ja olisit päässyt ehkä silittämään delfiiniä ja vilkuttamaan sille. Ruben siis todella myi meille ikimuistoisia elämyksiä. Siinä rupatellessamme jokin klikkasi heti ja Rubeninkin kanssa meistä tuli ystävät. Pariin kertaan ennätimme Rubeninkin kanssa istumaan iltaa paikallisiin kuppiloihin ja nautimme mariachien musisoinnista. Loppureissusta lähdimmekin Rubenin kanssa viidakkoon uimaan cenoteihin, laskemaan köysiradalla ja ajamaan mönkijöillä. Tuota elämystä en unohda koskaan. Seuraavaksi päiväksi Ruben oli kutsunut meidät vielä luokseen, jotta hänen äitinsä olisi opettanut meitä tekemään perinteisiä empanadaksia ja sen jälkeen olisimme menneet katsomaan Rubenin jalkapallopeliä. Harmiksi tuon päivän suunnitelmat peruuntuivat, sillä Ruben sai cenoteissa uimisesta itselleen flunssan, olihan vesi vain 25 asteista. Empanadaksia ja jalkapallopeliä joudumme siis odottelemaan seuraavaan Meksikon reissuumme. Rubeninkin kanssa kuulumisia vaihdoimme viimeksi viikko sitten ja en mieti hetkeäkään kenen luokse marssin päätä pahkaa seuraavalla Meksikon reissullamme, jotta pääsen taas näkemään Meksikon nähtävyyksiä juuri niin kuin me itse haluamme.

Monesti kuulee ulkomaalaisia mollattavan, että he ovat vain mukavia, koska haluavat rahasi ja kaikki on näytelmää ja feikkiä. Todelliset, sydämelliset ihmiset kuitenkin erottaa eikä reissuun kannata varustautua skeptisellä ja pessimistisellä asenteella. Aivan kuten Suomessakin niin myös ulkomailla sen vain huomaa, kun jonkun ihmisen kanssa todella jutut natsaavat yhteen ja samantien päästään samoille aaltopituuksille. Kannattaa siis todella suhtautua avoimin mielin uusiin tuttavuuksiin ja antaa ystävyydelle mahdollisuus, sillä ulkomaisistakin ihmisistä löytyy mitä ihanimpia kultakimpaleita.

Matkoilta voi myös löytää suomalaisia tuttavuuksia, kuten vaikkapa Turkista meille jäi suomalainen pariskunta ystäviksemme, joiden kanssa olemme yhteydessä edelleen ja Facebookissa tulee kadehdittua tämän matkailevan pariskunnan reissupäivityksiä harva se kuukausi. Meitä yhdistävä juttu ehdottomasti on Bamse, maailman vahvin nalle, ja tämän ihanan häämatkaansa viettäneen pariskunnan muistan joka kerta, kun Bamse tulee elämässä vastaan ihan missä vain; hotellissa, telkkarissa, mainoksessa, lastenvaatteissa tai lauluissa. Majoituimme nimittäin Turkissa perheiden suosimassa hotellissa, missä Bamse lauluineen ja ystävineen viihdytti lapsia joka päivä. Siinä missä Lari olisi valmis menemään Bamsen kanssa mukaan laulamaan lastenlauluja, niin tämä pariskunta olisi voinut samaa vauhtia juosta karkuun ja juuri siksi, että Bamse oli lomamme aikana niin paljon esillä, se linkittyi muistoihin lähtemättömästi. Lähtemättömästi teki vaikutuksen myös tämä mukava pariskunta, jonka matkapäivityksiä mielelläni luen Facebookista jatkossakin ja muutenkin seuraan heidän kuulumisiaan.

Myös monia muita tuttavuuksia matkoiltamme on tullut ja mieli on täynnä ihania matkamuistoja mitä erilaisimpien ihmisten seurassa. Hyvän matkaseuran lisäksi uudet tuttavuudet nimenomaan tekevät matkasta vielä asteen verran ikimuistoisemman ja ihanamman. Nyt innolla odotankin, mitä Kroatialla on meille annettavanaan, vaikka Kroatia onkin tainnut jo ainakin yhden suomalaisen uuden tuttavuuden meille antaa, vaikka matkaa vasta suunnittelemmekin. Paras matkailuvinkkini joka ikiseen maailman kolkkaan onkin siis pitää mieli avoimena ja rohkeasti jutella uusille ihmisille, sillä koskaan et voi tietää kenen kanssa tulitkaan avanneeksi keskustelun.

Ja vielä lopuksi kun nyt tuli puheeksi, niin pakko oli kaivaa arkistoista pari kuvaa tuosta meidän puolituntisestamme Simban ja Odysseian kanssa. Osaatte varmastikin päätellä ketä nämä kaksi ihanuutta olivat! Meillä oli delfiinien kanssa aivan mielettömän hauskaa ja se tunnelma välittyy varmasti kuvistakin.