Polkuja

Blogissa on viime päivinä pitänyt hiljaisempaa eloa kuin tavallisesti ja postauksia on tipahdellut harvakseltaan. Siihen on ollut syynsä ja mikä olisikaan parempi syy kuin se, että olemme saaneet tänne vieraaksemme kahden viikon ajaksi veljeni, joka on nyt viipynyt luonamme vajaan viikon ja vielä toinen yhteinen lomaviikko täällä Kroatian auringon alla on edessä. Olen siis keskittynyt laatuaikaan veljeni seurassa ja nauttinut yhteisestä lomasta sen sijaan, että olisin antanut aikaani blogin päivittämiselle.

Veljeni loman ensimmäisiä aktiviteetteja olivat Vela dragalla ja Vojakilla vierailu, kunhan rentoon lomatunnelmaan oli päästy muutaman meri- ja jacuzzipulahduksen sekä kauppareissun jälkeen. Tällä kertaa Vojakin huipulle päräytimme autolla, mutta Vela dragalle perille asti ei autolla pääse ajamaan, vaan vierailu vaatii lyhyen ja helpon patikoinnin. Kerroin aiemmin Vojakin valloituksen yhteydessä siitä, miten alun perin olimme etsineet reittiämme Vela dragalle, mutta oikea parkkipaikka, josta merkitty kävelyreitti lähtee, jäi tuolloin löytämättä. Olimme hätäisiä ja käännyimme takaisin noin sata metriä ennen kuin parkkipaikka olisi tullut meitä vastaan. Nyt kuitenkin oikea paikka löytyi (läheltä Tunel Učkan sisäänkäyntiä) ja helppoa polkua pitkin tallustelimme jonossa kuutisen sataa metriä upealle kanjonille ja toiset 600 metriä takaisin autolle. Reitti sopii pituutensa ja helppoutensa ansiosta erittäin hyvin lapsiperheille sekä koiran kanssa tallusteltavaksi. Koira tosin kannattaa pitää kiinni, sillä kanjonin seinämät ovat jyrkät. Polulla ei kuitenkaan ole jyrkkiä nousuja tai laskuja.

Vela dragan sanotaan olevan Učka-vuoren nähtävyyksistä vaikuttavin, enkä lainkaan kiistä sitä. Tosin näkymät vuoren huipultakin vetävät sanattomaksi. Vela draga on alkanut muotoutumaan jo 140 miljoonaa vuotta sitten ja luonnonvoimien, kuten maanjäristysten, tuulen, auringon ja veden, vaikutuksesta se muotoutui tertiäärisen maailmankauden aikana. 1963 vuodesta asti Vela draga on ollut suojeltu luontoalue. Reitti kulkee kanjonin reunaa pitkin, josta voi ihastella huikeita näkymiä ja lopuksi näköalapaikalta eteen levittäytyy koko kanjoni kaikessa komeudessaan. Upeat valokuvat matkamuistoksi ovat taatut tästä Luonto Äidin arkkitehtuurinäytteestä!

Kolmesta Učka-vuoren nähtävyydestä, jotka olemme halunneet löytää, olemme nyt siis tavoittaneet kaksi. Vielä on se Land Art Trail löytämättä, mutta jätetään se sitten seuraavaan kertaan.