Polkuja

Viivyimme Rengastiellä neljä päivää, joista kaksi oli varattu saaristolle ja kaksi Muumimaailmalle. Matkalla yövyimme kolmessa eri majapaikassa, joista jokainen osoittautui aivan napakympiksi valinnaksi. Jos tekisin Rengastiekierroksen uudelleen, voisin aivan hyvin varata majoituksemme samoista paikoista toistamiseen. Tutustuimme eri vaihtoehtoihin etukäteen ja varasimme majapaikat myös hyvissä ajoin valmiiksi. Mikäli majapaikalla on sinulle merkitystä, suosittelen varaamaan etenkin kesäkaudella majapaikat valmiiksi, sillä Rengastie on suosittu matkailukohde, jonka majoituspalveluilla on sesonkina kysyntää. Me olimme liikkeellä varauksinemme suhteellisen hyvissä ajoin, mutta silti yhdestä majapaikasta meille jouduttiin myymään ei oota, sillä majatalo oli buukattu jo tiedustelemallemme päivämäärälle täyteen. Alun perin tarkoituksemme oli varata ensimmäiselle yölle majapaikka Iniössä sijaitsevalta Bergshagenin B&B ekomatkailutilalta ja majoittua heidän hirsiaittaansa, mutta koska sieltä ei meille enää tilaa löytynyt, päädyimmekin varaamaan majoituksen Majatalo Martasta Nauvosta. Se tietysti jäi nyt näkemättä, että millainen kokemus Bergshagenin majatalo olisi ollut, mutta Marttojen majataloon olimme enemmän kuin tyytyväisiä. Nauvon jälkeen vietimme toisen yömme Kustavissa Lootholman jurttateltassa ja viimeisenä yönä nukuimme mukavasti Naantalin Lintulan Pikkukotien Pääskysessä. Näistä majapaikoistamme kerron siispä lisää tässä postauksessa.

Majatalo Martta sijaitsee Nauvon kylän keskustassa aivan kirkon kupeessa. Majatalon päärakennus on rakennettu alun perin jo 1800-luvun lopulla, mutta Marttojen käyttöön rakennus siirtyi 1917, jolloin majatalon toiminta käynnistyi, samana vuonna kuin Suomi itsenäistyi. Majatalo on ollut toiminnassa siis jo yli sadan vuoden ajan ja välillä se on kerennyt palvelemaan myös sotasairaalana. Vuosien varrella majatalon omistajat ovat vaihtuneet, mutta edelleen tähän historiaa huokailevaan majataloon pääsee majoittumaan, aivan kuten silloin yli sata vuotta sitten. Majatalon seiniä koristavat kukkatapetit ruusuineen ja historiaa huokuvat myös vanhat, puiset huonekalut, pöytiä ja istuimia koristavat puuvillalangasta virkatut pitsiliinat ja jalkojen alla askeleiden painosta natisevat vanhat lattialankut. Piha-alueita koristaa kukkaistutukset, joista ensimmäisenä silmiin pistivät majatalon sisäänkäynnin viereen aseteltu valtava teepannu, johon oli istutettu kukka-asetelma ja saunan oven kupeessa kasvoi upeita, valtavia punaisia ruusuja. Majatalon erikoisuus on pihapiirissä sijaitseva parvisauna, joka on rakennettu 10 vuotta sitten 150 vuotta vanhan torpan hirsistä perinteisiä rakennusmenetelmiä kunnioittaen. Parvisauna tarjoaa saunakokemuksen, jollaista minä en ainakaan aiemmin ollut kokenut. Tervantuoksuiset lauteet sijaitsevat aivan katon rajassa saunan parvella ja lauteiden alle on rakennettu peseytymistilat. Sauna tarjoaa pehmeän kosteat löylyt, jotka tuntuivat tekevän hyvää reissussa pölyyntyneille keuhkoille. Saunan päätteeksi istahdimme vielä hetkeksi majatalon sisäpihalla sijaitsevaan keinuun, jossa ilta-auringon lämmössä nautimme saunajuomat ennen illallista. Majatalosta ravintolana voit lukea edellisestä postauksestani täältä, jossa aiheena oli Rengastien tauko- ja ruokapaikat.

Majatalon ruokasaliin oli aamulla katettu ihana aamiainen. Ruokasalin huonekalut, pöytäliinat ja astiat olivat tuulahdus vuosikymmenten takaa historiasta. Posliiniastioissa oli kauniit maalaukset ja osassa jopa kullatut reunat ja pöydissä kauniit kukkapöytäliinat. Puuro oli rakkaudella haudutettu kuin pehmeäksi, samettiseksi vanukkaaksi, jonka kruunasi makea mustaherukkahillo ja täyteläinen mustikkakeitto. Keittiöstä pyytämällä sai myös gluteenittomia vaihtoehtoja aamiaiseksi. Majatalon emäntä Aili on ystävällinen ja sydämellinen. Hän kysyi meiltä aamupalalla, että nukuimmehan varmasti hyvin ja nukkuihan myös lapsi makoisasti. Tässä majatalossa asiakkaat saavat osakseen historian tuulahdusten ja ystävällisen palvelun lisäksi myös valoisia, leveitä hymyjä. Juuri kun olimme lähdössä jatkamaan matkaamme, huudettiin majatalosta huoneemme ikkunasta vielä peräämme Alisan harsoa heilutellen, että lapsemme rakas riepu oli unohtunut sänkyyn lakanoiden väliin piiloon, joten kiitos henkilökunnan tarkkaavaisuuden saimme harsonkin vielä viime tipassa mukaamme.

Seuraava majapaikkamme sijaitsi Kustavissa. Olimme varanneet Kustavin Lootholmasta telttamajoituksen, tarkemmin sanottuna jurtan. Kun mietimme matkallemme majapaikkoja, ehdotin Larille, että mitäpä jos varaisimmekin yhdeksi yöksi teltan leirintäalueelta. Lari ei vaikuttanut juurikaan innostuneelta ajatuksesta; eikö nyt kuitenkin jotain vähän mukavampaa? Kun kerroin, että ajatuksissa oli jurtta, jonka huonekorkeus on sellainen, että siellä mahtuu seisomaan selkä suorassa ja teltasta löytyy parisänky, ruokapöytä, sohva, patteri ja jääkaappi, olikin ääni kellossa jo aivan toinen. Vilautettuani vielä netistä löytämääni kuvaa jurtasta, oli tämä valinta sinetöity. Pistimme jurtan varaukseen ja aloimme odottamaan uutta yöpymiskokemustamme innolla, sillä emme olleet jurtassa ikinä aikaisemmin majoittuneet.

Kustavin Lootholman jurtta oli upea kokemus. Valkeaa telttaa koristaa puinen ristikehikko, joka toimii teltan tukirankana. Sängyn ja lisäsänkynä toimivan sohvan päällä roikkuvat valkoiset harsokankaat, jotta olonsa voi tuntea prinsessaksi samalla kun ollaan telttaretkellä. Telttailevatkohan prinsessat todella näin? Kylmällä säällä telttaa saa lämmitettyä sähköpatterilla ja eväät pysyvät viileänä omassa jääkaapissa. Jurtan edessä on terassi, jossa on istuskeluryhmä ja valtava säkkituoli. Edessä avautuu näkymä merelle ja ilta-aurinko lämmittää pitkään. Jurtan oven saa lukkoon, joten tavarat pysyvät turvassa jurtassa, mutta jurtan puinen ovi on niin matala, että aikuisten on varottava päätään astuessaan sisään. Kartion muotoisen katon ansiosta aikuinenkin mahtuu kuitenkin seisomaan jurtassa suorassa. Merihenkisyyttä jurtan sisustukseen on tuotu vaaleilla tekstiileillä, purjehdushenkisillä koristetyynyillä, sinisillä vilteillä, valkoisella peltitynnyriroskiksella sekä lattialle levitetyillä paksuilla juuttinarumatoilla. Leirintäalueen huoltorakennusten saniteettitilat sekä keittiö olivat siistit ja hyvin varustellut. Keittiörakennuksessa kävimme lämmittämässä Alisalle iltapalaa, jonka Alisa söi jurttamme terassilla ilta-auringon säteiden vielä yltäessä juuri ja juuri luoksemme. Alisan mentyä nukkumaan kävi Lari vielä hetken heittelemässä virvelillä uistinta merelle rantakalliolta ja kuvasi siinä sivussa aivan rannassa uiskennelleen joutsenpariskunnan. Minä puolestani hipsin vielä illalla kuvailemaan rantakalliolle upeaa auringonlaskua, kun taivaanrannan leiskuvan keltainen aurinko heitti viimeisiä valonsäteitään merenpintaan ennen painumista mailleen.

Yöunet jurtassa maistuivat hyvin lukuun ottamatta telttanaapureidemme yöllistä mölyämistä, sillä asukkaat viereisessä jurtassa yöllä neljän aikaan saivat laukaistua palohälyttimen huutamaan ja aamuyön tuulenpuuskat hieman piiskasivat teltan kattokangasta saaden kankaan liepeet lepattamaan. Tosiaan jurttaa varaillessa kannattaa muistaa, että kyseessä on teltta. Täällä ei päde siispä sääntö, että se mikä tapahtuu jurtassa jää jurttaan, sillä äänieristystä ei ole sisään eikä ulos päin. Ulkoa äänet kantautuvat sellaisenaan telttaan sisälle, joten helposti häiriintyvän nukkujan kannattaa harkita vaikkapa mökkimajoitusta vaihtoehtona, sillä siellä oma rauha on taatusti helpommin saavutettavissa. Lootholman ravintola Helenassa kuunari Helenan kupeessa tarjoiltiin aamulla maistuva aamupala ja aamiaisvalikoimasta löytyi niin puuroa, pekonia kuin kananmuniakin. Ravintolan à la cartekin oli varsin passeli ja sen testasimme päivällisen merkeissä saavuttuamme Lootholmaan. Ravintolakokemuksistamme voit lukea tarkemmin myös edellisestä postauksesta täältä.

Naantalissa majoituimme Lintulan Pikkukotien Pääskysessä. Lintulan Pikkukodit sijaitsevat aivan Naantalin vanhan kaupungin ytimessä vierasvenesataman vieressä ja kivenheiton päässä Muumimaailmasta. Vierestä löytyy iso leikkipuisto lapsille ja vain muutama askel huoneistolta, niin olet vierasvenesatamassa ravintoloiden ja palveluiden keskellä. Lintulan Pikkukodit muodostavat ihanan vaaleanpunaisen puutalokorttelin, jossa myös meidän ylisöpö vaaleanpunainen huoneistomme sijaitsi. Huoneessamme oli kapea parisänky ja yhden hengen sänky, joista molemmat uhkuivat maalaisromantiikkaa tyylillään ja sänkytekstiileillään. Huoneemme kruunu oli valkoiseksi maalattu pönttöuuni, joka sijaitsi pienen huoneemme nurkassa. Vaaleanpunaisen ikkunaverhon valkeassa pitsissä luki nuku suloisesti, ja mehän nukuimme. Huone oli varustettu omalla keittokomerolla, vessalla ja kylpyhuoneella, joten täällä viettäisi helposti pidemmänkin ajan, kun huoneistossa voi keittoliedellä valmistaa itsekin ruokaa.

Söimme iltapalan Lintulan Pikkukotien sisäpihalla, jossa on useita istuskeluryhmiä ja ilta-aurinko paistoi juuri parahiksi pihaa reunustavan puun lehvästön läpi lämmittävästi. Alisalle valmistettiin huoneistomme keittiössä iltapuuro, lähikaupasta kipaistiin maitoa ja mustikkajugurttia ja me haimme itsellemme illalliseksi pizzat viereisestä ravintolasta. Iltapalahetkemme oli muutoin täydellinen, mutta ravintolan ylikalliit, mutta huonolaatuiset pizzat aiheuttivat pienoisen pettymyksen. Vatsat saimme kuitenkin täyteen ja lapsen mentyä nukkumaan me nautiskelimme vielä siiderit sisäpihalla huoneistomme ikkunan vieressä istuskellen ennen kuin itsekin painuimme pehkuihin ja varastoimaan energiaa seuraavaa Muumimaailma-päivää varten. Lintulan Pikkukodeilla ei aamupalatarjoilua tai omaa ravintolaa ole, joten aamiaiselle suuntasimme satamaan Merisalin aamupalalle. Naantalin ravintoloista löydät myös juttua (yllätys, yllätys) edellisestä postauksestani täältä.