Polkuja

Olemme siitä onnellisessa asemassa matkatessamme Meksikoon, että muutama meksikolainen ystävämme asuu siellä. Niinpä saimme etuoikeuden nauttia meksikolaisesta elämänmenosta myös hieman kulissien takana. Niinkin paljon kulissien takana itse asiassa, että näiltä illanvietoilta jätimme järkkärin hotellihuoneeseen ja kuvasaldoksi tallentuivat ne muutamat utuiset kuvat, joita illan tiimellyksessä tuli kännykän kameralla huonoissa valaistusolosuhteissa räpsittyä. Meksikolaista illanviettoa varten meidän ei tosiaan tarvinnut maksaa retkestä, jossa kymmenet muutkin turistit halajavat palan meksikolaisesta rennon letkeästä fiiliksestä. Me vietimme vain iltaisin aikaa meksikolaisten ystäviemme kanssa nauttien hyvästä ruuasta paikallisten suosimassa ravintolassa ja illallisen jälkeen teimme niitä asioita, joita meksikolaiset fiestan vietossaan normaalistikin tekevät. Nyt ajattelin kertoa teille yhdestä illanvietostamme, joka löi minut aivan ällikällä. En olisi voinut todellakaan arvata, miten meksikolaiset perheet lapsineen viettävät vapaailtojaan.

Olimme sopineet ystäviemme kanssa dinnerin downtowniin heidän valitsemaansa ravintolaan. Meksikossa on outoja sääntöjä, kuten esimerkiksi se, että paikalliset eivät saa hakea ulkomaalaisia kyytiin hotellialueelta, koska poliisi voi syyttää heitä pimeänä taksina toimimisesta. Sen sijaan se on ihan ok, että paikallinen tuo ulkomaalaisen hotellille. Niinpä ystävämme ei voinut hakea meitä hotellilta, vaan sovimme treffit downtowniin, jonne menimme taksilla. Onneksi taksimatkat eivät ole Meksikossa kalliita, matkat maksoivat 6-7 euroa suuntaansa. Kun oli aika hypätä hotellin pihassa taksiin, soitimme puhelun ystävällemme ja sen jälkeen annoimme puhelimen taksikuskille. Ystävämme kertoi ajo-ohjeet kuskillemme ja niin lähdimme matkaan tietämättä yhtään, mihin meitä viedään. Puhelusta ymmärsimme vain, että kuski kertoi lopuksi taksinsa numeron, jotta ystävämme osasi perillä odottaa oikeaa taksia.

Ja niin me saavuimme perille ravintolan eteen, jossa ystävämme odottivat meitä leveä hymy kasvoillaan. Istuimme pöytään ja tilasimme juotavaa ja syötävää. Sain eteeni maailman ihanimman parhaimmista raaka-aineista valmistetun mojiton ja Alisalle tilasimme ystävämme vinkistä alkoholittoman horchatan, ihanan makean maitomaisen raikkaan juoman, joka oli valmistettu riisistä ja maustettu miedosti vaniljalla ja kanelilla. Olimme tuoneet ystävillemme tuliaisiksi maistiaiset suomalaisesta salmiakista. Saimme vedet silmiin kirvoittavat naurut, kun ystävämme naama vääntyi irvistykseen salmiakin mausta ja hän kaiveli karkkia hampaistaan miettien samalla, että mikäli hän tarvitsee hammaslääkäriä reiän paikkaamiseen, niin hän voi välttää hammaslääkärilaskun tilkitsemällä reiän salmiakkikarkilla. Tilasimme yhteiset ruuat koko porukalle, sillä vaikka meksikolaisella ruualla on tulinen maine, se sopii aivan pienillekin lapsille superhyvin. Tämä johtuu siitä, että ruoka itsessään useinkaan ei ole tulista, vaan valmiiseen ruokaan lisätään erilaisia salsoja ja habanerokastikkeita tuomaan tulisuutta ja päälle viipaloidaan reilusti jalapenoja. Nämä tuliset lisukkeet voi hyvin tilata ravintolassa erikseen, jolloin annos sopii myös pienille ruokailijoille. Me tilasimme valtavan nacholautasen kanalla sekä ison kulhollisen guacamolea. Ruoka oli täydellistä ja lautanen tyhjeni nälkäisiin suihin viimeistä murua myöten. Ruokailun lomassa saimme nauttia mariachin esittämästä kitaramusiikista ja Alisa intoutui tanssimaankin. Ja mikä tämä ihana paikallistenkin suosima ravintola oli? El Crustaceo Cascarudo.

Ravintola sijaitsi Cancúnin downtownissa Parque de las Palapas -puiston vieressä. Tässä puistossa meksikolaiset perheet viettävät iltojaan lastensa kanssa. Iltaisin puistossa on ruokakojuja, joista mekin nappasimme jälkkäriksi paperipussillisen ihania tuoreita churroja. Puistossa on karuselleja, pomppulinnoja ja iso alue, jossa pääsee ajamaan mikroautoilla. Lapset istuvat autoissa ja vanhemmat ohjaavat autoja kauko-ohjaimilla. Isommat lapset voivat saada auton, jota he voivat ohjata itse. Tämä oli aivan hullun hauskaa ja nauroin vatsani kipeäksi seuratessani tuota touhua. Alisakin nautti autoilusta suunnattomasti niin, että meidän piti ostaa hänelle uusintakierros. Näimme myös superhauskan pelle-esityksen puiston laidalla. Vaikka esitys oli espanjaksi, jota emme ymmärrä, ymmärsimme esityksestä kuitenkin kaiken, koska pelle oli niin ilmeikäs toimissaan. Nauroin vedet silmissä. Ja kaikki täällä, niin ruoka kuin huvituksetkin, ovat naurettavan halpoja, sillä kyseessä todellakin on paikallisten illanviettopaikka, joten hinnoissa ei ole turistilisiä. Esimerkiksi 10 minuuttia mikroautoilua maksoi 20 pesoa (yhden euron) ja ravintolassamme koko neljän aikuisen ja yhden lapsen ruokailu juomineen maksoi alle 500 pesoa (25 euroa). Jos siis haluat päästä nauttimaam meksikolaisesta fiestasta edullisesti paikallisten keskelle, suuntaa Parque de las Palapasiin ja ruokaile ravintolassa El Crustaceo Cascarudossa puiston laidalla. Älä unohda tipata tarjoilijoita ja mariachia kitsastelematta, sillä se kuuluu ehdottomasti paikallisiin tapoihin. Välttyäksesi tungokselta, suuntaa illanviettoon arkena, sillä viikonloppuisin paikka saattaa ruuhkautua.