Imelletty perunalaatikko

Imelletty perunalaatikko

 

  • 1kg jauhoisia perunoita
  • 3rkl vehnäjauhoja
  • 3dl täysmaitoa
  • 2tl suolaa
  • 2rkl siirappia
  • 2-3rkl voita

 

Keitä perunat kuorineen ja kuori perunat kuumana. Muussaa perunoita hieman ja sekoita mukaan jauhot. Anna imeltyä kannen tai liinan alla yön yli hieman yli 50 asteessa (esim uunissa tai saunan jälkilämmöissä). Sekoita mukaan loput ainekset ja vatkaa sileäksi löysäksi soseeksi. Kaada voideltuihin vuokiin. Jätä reilu kuohumisvara. Laita pinnalle voinokareita. Paista 150 asteessa 2-3 tuntia, kunnes laatikoilla on kaunis paistopinta.

WP_20151219_21_38_41_Pro_edited WP_20151220_00_24_52_Pro_edited

 

Alkuperäisen postauksen ”Joululahjaostoksia ja jouluruokien valmistusta” voit lukea täältä.

7 vastausta artikkeliin “Imelletty perunalaatikko”

  1. […] ohjeet olen julkaissut blogissani jo viime jouluna ja nuo herkkureseptit löydät blogistani täältä ja täältä. Tässä postauksessa laitetaan sitten suvun varttuneempien naisten vankalla […]

    Tykkää

  2. […] toki myös blogistani; porkkana- ja lanttulaatikoiden ohjeet täältä ja imelletty perunalaatikko täältä. Joulusinappinsa reseptiä Lari varjelee kuin kultakimpaletta, mutta yhdenlainen ja varsin hyvä […]

    Tykkää

  3. Myös Hyvä Arkiruoka avatar
    Myös Hyvä Arkiruoka

    Ohjeella en saanut syöntikelpoista laatikkoa. Tuli käyneen makuista ja selvästi happani. Otin hiukan selvää imeltymisen periaatteista ja ainakin pääsin kohtuulliseen lopputulokseen ja siirappiakaan en tarvinnut.

    Tässä muutettu ohje.

    Valmistuu 6 tunnissa ja soveltuu perinteiseksi arkiruuaksi niin kuin 1800-luvulla oli jo tapana.

    2kg jauhoisia perunoita. Onnistuu kiinteästäkin, mutta tulee hiukan liisterimäistä.
    3rkl vehnäjauhoja
    täysmaitoa
    2tl suolaa
    50-100g rkl voita

    Kuoritaan pestyt perunat ja keitetään niukassa vesimäärässä. Muussataan perunat keittoveteen ja jäähdytetään 70 asteiseksi. Sekoitetaan muussiin jauhot. Lisätään tarvittaessa 70 asteista vettä että saadaan notkea puuromainen muussi. Laita muussi imeltymään 80 asteiseen sähköuuniin 3-5 tunniksi. Lisää suola ja voi sekä maitoa niin että saadaan löysä sose. Kaada voideltuihin vuokiin. Jätä reilu kuohumisvara. Laita pinnalle haluttaessa kevyesti sirotellen korppujauhoa ja voinokareita. Paista 150 asteessa 2-3 tuntia, kunnes laatikoilla on kaunis paistopinta.

    Tykkää

    1. Moikka! Harmi että sinulla oli käynyt noin. Meillä tällä ohjeella tehdään laatikot joka joulu ja hyvää tulee. Olisiko voinut perunalajike tai jauholaatu sitten vaikuttaa, niissäkin kun toki on eroja. Kiitos kuitenkin vaihtoehtoisesta ohjeesta, sillä kukin tietysti tekee itselle sopivalla tavalla 😊 hauska muuten kuulla, että teillä perunalaatikko kuuluu kesänkin ruokapöytään. 😊

      Tykkää

      1. Happanee helposti alle 62astetta. avatar
        Happanee helposti alle 62astetta.

        Perunan tärkkelys imeltyy 65 asteen beetta-reaktiossa ja 75 asteen alfa-reaktiossa. Reaktiot ovat voimakkaasti lämpötilaherkkiä ja muutaman asteen poikkeama optimilämpötilaan hidastaa reaktion nopeuden kymmnesosaan. 60 asteessa alfa-reaktio ei toimi ja beettareaktiokin hidastuu niin että yli yön imeltäminen vaatii ylimääräistä makeuttamista, eli siirappia ja/tai sokeria.

        Kun imelletään niin että saadaan toimimaan molemmat imeltymisreaktiot, niin silloin imeltyminen tapahtuu riittävästi 2-3 tunnissa.

        Perinnekokit hallitsi imeltämisen jo 1800 luvulla ja aikaisemminkin. Perunoista keittovedellä notkistettuna valmistettiin puuromainen sose. Sose jäähdytettiin 76-77 asteiseksi ja jäähtyneeseen soseeseen lisättiin jauho. Soseastia eristettiin erityisen hyvin ja laitettiin lämpimään paikkaan. Tällä varmistettiin riittävän hidas jäähtyminen mikä varmisti sen että 75 asteen alfa-reaktiolle jäi riittävästi aikaa tuottaa makeita yhdisteita. Kun jäähtyminen edistyi, niin alfa-reaktio hidastui ja sammui ja beetta-reaktio alkoi noin 68-70 asteessa. Beetta-reaktio tuottaa makeaa maltoosia. Beetta-reaktio on aktiivisimmillaan noin 65 asteessa. Beetta-reaktio sammuu kun lämpötila laskee alle 60 asteen.

        Alle 62 asteinen sose happanee helposti ja moni ”imeltääkin hapattamalla”. Suurin osa ei edes tiedä että tulikin imellettyä hapattamalla.

        Tykkää

      2. Kiitos kommentistasi! 🙂 En tosiaan tee ruokaa kemian kirja kädessä ja sen koommin kemiallisista reaktioista minulla ei ole tuon taivaallista tietoa. Tällä reseptillä on monen monta vuotta laatikot valmistuneet ja aina on hyvää tullut ilman sen kummempaa stressiä tarkoista lämpötiloista tai niiden ylläpitämisestä. Onneksi on tapoja monia! 🙂 Mukavaa syksyä ja joulun odotusta sinulle!

        Tykkää

  4. Nyt imeltyy ja siirappia ei tarvi korjaamaan epäonnistumisia avatar
    Nyt imeltyy ja siirappia ei tarvi korjaamaan epäonnistumisia

    Tein varmaan 20 vuotta ja aina epäonnistui. Ei auttanut muuta kuin korjata epäonnistuminen siirapilla. Ja happanikin muutaman kerran. Muutama vuosi aikaa kun alkoi jatkuva epäonnistuminen ottamaan päähä ja päätin ottaa selvää että mistä oikein on kysymys ja siihen se siirapilla läträäminen loppui ja imeltäminen on onnistunut sataprosenttisesti.

    Tykkää

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s