Polkuja

Aiemmin mainitsinkin jo, että Pulaan teimme lyhyen visiitin reilut kaksi viikkoa sitten, kun haimme veljeni Pulan lentokentältä hänen saapuessaan lomailemaan luoksemme. Toinen päivävisiittimme Pulaan suuntautui viime lauantaina, kun puolestaan palautimme veljeni Pulan kentälle hänen kotimatkaansa varten. Pula on siis Istrian niemimaan suurin kaupunki ja löytyy niemimaan eteläkärjestä meren rannalta. Adrianmeren vastarannalta Italian puolelta löytyy muun muassa Ravenna ja Rimini ja hieman pohjoisempaa Venetsia. Pulassa esikaupunkialueiden asukkaat mukaan luettuina asuu noin 85 000 ihmistä jääden siten esimerkiksi Jyväskylääkin pienemmäksi kaupungiksi väkiluvultaan, mutta sen sijaan kulttuuriltaan, historialtaan ja nähtävyyksiltään Pulalla on tarjottavaa kyllä sitten aika monen muunkin kaupungin edestä. Ensimmäisenä tuli nimittäin huomattua, että kahdessa päivässä Pulasta ennättää näkemään vain pintaraapaisun eikä aika anna periksi uppoutua Pulaan sen syvällisemmin. Jotain tuossakin ajassa kuitenkin kerkeää näkemään.

Ensimmäiselle visiitillemme osui todella tukalan kuumat oltavat. Uutisissakin esille noussut Luciferiksi nimetty lämpöaalto puhalteli Saharasta Pulaan 40 asteen lämpölukemat eikä noissa helteissä ulkona oikein kyennyt edes olemaan. Ilma oli todella polttavan kuuma jopa varjossa. Onneksi meillä suunnitelmissa oli suunnata Verudelassa, jossa sijaitsee myös auringonpalvojien suosimat Verudelan rannat, sijaitsevaan Aquariumiin, pois paahtavan auringon alta. Akvaariossa elelee yli 200 lajia suolaisen sekä makean veden kaloja, matelijoita sekä sammakkoeläimiä. Siellä vierailija näkee niin rauskuja, haita, iguaaneja, merikilpikonnia, mustekaloja, merihevosia ja loputtomasti vaikka mitä toinen toistaan ihmeellisemmän näköisiä ja värisiä akvaarioasukkeja. Akvaario on panostanut myös koulutukselliseen puoleen ja se näkyy vahvasti myös vierailijoille ja osin pysäyttää kyllä ajattelemaan omankin toiminnan vaikutusta meriin sekä koko luonnon ekosysteemiin. Akvaarioliput aikuisilta maksoivat 75 kunaa (noin 10 euroa) per nuppi.

Akvaario on erikoistunut merikilpikonniin ja toimiikin merikilpikonnien pelastuskeskuksena. Merikilpikonnat kuuluvat uhanalaisimpien lajien joukkoon ja ovat laajalti suojeltuja, Kroatiassa muun muassa vuodesta 1995 lähtien. Uhanalaisuudestaan johtuen on erityisen tärkeää pelastaa myös hätään joutuneita ja loukkaantuneita merikilpikonnia. Pulan akvaario onkin Kroatian suurin toimija mitä tulee merikilpikonnien pelastamiseen. Niinpä merikilpikonnien pienistä altaista akvaariossa ei kannata huolestua, sillä siellä hoidetaan hyvin vakavasti loukkaantuneita yksilöitä, joilla on esimerkiksi pää- ja niskavammoja eikä niitä tästä syystä voisi päästääkään isoihin altaisiin ennen kuin ne ovat kuntoutuneet toimintakykyisiksi. Akvaarion tavoite on kuntouttaa merikilpikonnat takaisin toimintakykyisiksi, minkä jälkeen ne siirtyvät johonkin eläintarhaan isompiin altaisiin jatkamaan kuntoutumistaan ja lopulta tavoitteena on palauttaa ne luonnolliseen elinympäristöönsä ja vapauttaa takaisin meriin. Akvaariossa onkin pitkä liuta niiden merikilpikonnien kuvia seinällä, joiden kohdalla kuntoutuksessa on onnistuttu ja kilpikonnat ovat jatkaneet elämäänsä lopulta meressä.

Toisena Pula-päivänämme viime lauantaina suuntana olikin sitten Pulan keskusta ja sen historialliset nähtävyydet. Suuntasimme ensin keskustan laitamilla sijaitsevalle Pula Arenalle eli Pulan kuuluisimmalle ja suurimmalle nähtävyydelle, roomalaisten rakentamalle amfiteatterille, joka kerää vuosittain 400 000 vierailijaa. Pulan amfiteatteri on yksi parhaiten säilyneistä roomalaisten amfiteattereista ja on kuudenneksi suurin amfiteatteri koko maailmassa. Pula Arenaa on alettu rakentamaan 27 vuotta ennen kristuksen syntymää ja se on valmistunut vuonna 68 ajanlaskun alun jälkeen ja sinne mahtuu jopa 20 000 katsojaa. Aikoinaan roomalaiset rakensivat amfiteattereita muun muassa jotta kansalle saatiin tarjota ”leipää ja sirkushuveja”. Näin tavallinen kansa pidettiin tyytyväisenä, kun he pääsivät maksutta seuraamaan karskia viihdettä, kuten raakoja eläin- ja gladiaattoritaisteluita.

Pulan amfiteatteri on siinä mielessä harvinainen, että hyvin säilyneen kuntonsa ansiosta se on alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan edelleen tänäkin päivänä. Raa’at taistelut tosin ovat vaihtuneet kevyempään viihteeseen ja Areenalla järjestetäänkin vuosittain kuuluisa Pula Film Festival ja Areenalla esiintyvät myös maailmankuulut tähdet konsertoiden upeassa miljöössä. Gladiaattorinäytöksiäkin edelleen järjestetään, mutta ne taitavat arvaukseni mukaan enää olla vain näytelmä alkuperäisestä raakuudesta ja hyvä niin. Areena on todella vaikuttava näky vaikka olen vieraillut pariin kertaan sillä suurimmallakin amfiteatterilla, Colosseumilla Roomassa. Silti on vaikea käsittää, miten ihmiset alkeellisilla työvälineillä ovat tuhansia vuosia sitten jo rakentaneet näitä upeita, koristeellisia monumentteja. Miten he ovat pystyneet siihen? Pula Arenalla mielenkiintoinen nähtävyys on myös näyttely, joka on esillä Areenan alla sijaitsevissa käytävissä ja samalla pääsee näkemään myös noita näytöslavan alaisia tiloja. Areenalle sisäänpääsymaksu oli 50 kunaa/aikuinen.

Pula Arenalta suuntasimme kohti aivan vieressä sijaitsevaa Pulan keskustaa. Ensin vuorossa oli kuitenkin Alisan lounas ja meidän välipalat, jotta energiat eivät tyystin ehdy. Tänä toisena päivänä lämpöasteita oli sentään vain lähemmäs 35 eikä aivan sitä 40 astetta, kuten ensimmäisellä visiitillämme. Kuuma silti oli ja hiki virtasi solkenaan ohimoilla ja niskasta kohti selkäpiitä. Pienelle stopille oli siis tarvetta. Bongasimme netistä, että Pulan parhaaksi äänestettyyn kahvila Fortunaan meillä oli matkaa vain 50 metriä ja kahvilahan oikeastaan olikin jo siinä aivan nenämme edessä. Niinpä istahdimme Fortunan terassille ja tilasimme herkulliset välipalapatongit ja minä sekä veljeni suklaapirtelöt ja Lari tilasi itselleen oluen. Vaikka kahvila olikin rankattu Pulan parhaaksi, hinnat olivat varsin kohtuulliset. Hintoihin vaikutti varmasti myöskin se, ettei kahvila ole aivan ostoskadulla vaan hieman syrjässä, tosin se osuu suoraan matkan varrelle, kun kävellen siirtyy Pula Arenalta kohti ostoskatua. Fortunassa oli myös saatavilla varsin kohtuulliseen hintaan aivan upeita jäätelöannoksia jokaiseen makuun. Palvelukin oli aivan huippua, ystävällistä ja tarjoilijamme oli varustettu varsin nokkelalla huumorintajulla.

Ostoskatu alkaa Sergiusten riemukaarelta ja kiertää rantaa mukaillen takaisin Pula Arenalle. Ostoskadulta löytyy lukuisia putiikkeja, muun muassa kenkäliikkeitä, merkkivaateliikkeitä, sporttiliikkeitä, matkamuistomyymälöitä, karkkikauppoja ja halpatavarakauppoja. Myös monia kahviloita ja ravintoloita osuu reitille, mutta näistä me emme testanneet ainuttakaan sillä olimmehan juuri Fortunassa syöneet makoisat välipalat varsin kohtuulliseen hintaan. Ostoskadun varrelle osuu myös näyttävä aikoinaan Pulan foorumille rakennettu Augustuksen temppeli, mikä on vanhin säilynyt rakennus Kroatiassa, sillä se on rakennettu 2eaa-14jaa välisenä aikana, ja on yksi kauneimmista esimerkeistä roomalaisesta arkkitehtuurista. Pulassa ei siis suinkaan ole lainkaan hassummat nähtävyydet ostosten ja kahvittelujen lomassa!

Pulan keskustasta pienten ostosten jälkeen matka jatkui hieman Pulasta syrjään kymmenen kilometrin päähän Medulinille. Medulinissa meitä kutsui Beach Bijeca, mikä oli bongattu netistä visiitin arvoiseksi rannaksi sen pitkän hiekkarannan vuoksi. Täällähän tosiaan kaikki rannat ovat pikkukivirantoja tai kalliorantoja, joten halusimme kokea Kroatiassa edes yhden hiekkarannan. Sää oli kuuma ja kostea, mutta pilvinen ja alkuun meinasi alkaa ripottelemaan hieman vettäkin. Nopeasti sää kuitenkin vaihtui ja jälleen aurinko pilkisti pilvien raoista. Bijecassa on hyvin parkkitilaa maksullisilla parkkipaikoilla ja kaikki tarvittavat palvelut saatavilla pukukopeista lähtien. Plussaa ilmaisista suihkuista ja vessoista. Yli kilometrin mittaisella rantakaistaleella on myös lukuisia ravintoloita sekä halutessaan käyttöönsä voi vuokrata aurinkotuoleja, aurinkovarjoja ja kaikenlaisia vesiurheiluvälineitä. Heti paikalle päästyämme huomasimme, että eihän tämä nyt aivan hiekkaranta olekaan. Osa rantakaistaleesta on kyllä hiekkaa, mutta osa on pikkukivirantaa, johon on hiekkaa sekoittuneena. Rantavesissä pohja ei myöskään ole hiekkapohja vaan pikkukivipohja, kuten kaikilla muillakin rannoilla, mutta harmiksemme äkkäsimme, että hiekka teki vedestä varsin sumean. Bijecalla ei siis pääse nauttimaan yhtä kirkkaista vesistä kuin muilla Kroatian rannoilla. Ranta on ideaalinen pikkulapsille, sillä se on todella matala. Rantaa saa kahlata ja kahlata ja kahlata aina kyllästymiseen asti ja vesi yltää edelleenkin vain polviin saakka. Uimareille tämä paikka voi siis olla hieman puuduttava. Kuuman Pula-päivän jälkeen meriveteen pulahtaminen ja raikkaaseen suihkuun pääsy kuitenkin tuntui aivan luksukselta. Sai huuhtoa hiet pois ja edes hetkeksi sai taas raikkaan tunteen. Pulahdus lämpimään meriveteen ja raikas suihku sen jälkeen piristivät ja saivat vatsankin kurnimaan jo sen merkiksi, että seuraavaksi olisi päivällisen aika. Bijecan ranta Medulinissa oli siis varsin kelpo ranta palveluineen ja tilaa rantaviivalla ainakin on lukuisille auringonpalvojille, mutta meidän suosikkirantojen listalle tämä ranta ei päässyt turhan matalan rannan ja hiekasta samean veden johdosta. Lisäksi totesimme, että olemme ihastuneet pikkukivirantoihin juurikin niiden puhtauden vuoksi; hiekkaa ei löydy rantapäivän jälkeen joka kolosta ja reiästä vielä viikonkin päästä.

Rannalta palailimme takaisin Pulaan ja vatsan murinoista päätellen aika oli juuri sopiva päivälliselle. Ravintolaksi valikoitui Pizzeria TiVoli, joka tuli testattua itseasiassa kahteen kertaan, sillä kävimme TiVolissa myös ensimmäisellä Pula-visiitillämme, kun odottelimme veljeni lennon saapumista. Pizzat olivat kuitenkin niin taivaallisen hyviä, että päätimme mennä pizzalle samaan paikkaan myös veljeni kanssa ennen kuin hänen lentonsa lähtee takaisin Suomeen. TiVoli on myös äänestetty Pulan toiseksi parhaaksi ravintolaksi, joten sekin antaa jo ehkä hieman takeita siitä, että ruoka todella on hyvää! Kaiken lisäksi kyseessä on varsin edullinen ravintola, jolla on tilava oma parkkipaikka. Tämä johtuu siitä, ettei ravintola ole Pulan keskustassa vaan parin kilometrin päässä keskustan kupeessa olevan satama-altaan takana. TiVolista vatsat pullollaan käsittämättömän hyvää pizzaa matka jatkuikin sitten Pulan lentokentälle, josta veljeni jatkoi matkaansa kohti Helsinkiä ja me vietämme täällä Kroatiassa vielä muutaman viikon.